Ekologinen Kiina

EKOLOGISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS KIINAN KANSANTALOUDEN KEHITYKSEEN

Kiinasta povataan seuraavaa johtavaa maailmanvaltaa. Tämä kiinnostaa monia ulkomaisia yrityksiä ja monet hamuavatkin Kiinan markkinoille. Kiina on väkiluvultaan maailman suurin valtio, jossa on 1,3 miljardia asukasta. Maan talous on kasvanut nopeasti jopa maailmanlaajuisen talouskriisin aikana. Siksi monet olettavat, että Kiina kasvavine voimaresursseineen syrjäyttää Yhdysvallat johtavana maailmanvaltana.

Kaupungistuminen

Kiinan suurin ekologinen haaste on kaupungistuminen. Vuonna 1978 kiinalaisista vain 18 prosenttia asui kaupungeissa. Vuona 1995 kaupunkilaisten määrä oli noussut 30 prosenttiin ja vuonna 2002 jo 40 prosenttiin. Sen jälkeen maaseudulta kaupunkeihin on muuttanut noin sata miljoonaa ihmistä lisää.
Puolet Kiinan väestöstä asuu kaupungeissa parin seuraavan vuoden aikana. Kiinalaiset lähtevät kaupunkeihin yleensä työnhakuun tai opiskelemaan. Kaupunkeihin muutto on niin nopeaa, että uusia rakennuksia täytyy rakentaa mahdollisimman nopeasti ja usein myös heikkotasoisesti. Tämä ei edesauta kestävää kehitystä.

Energia

Kiina käyttää maailman toiseksi eniten energiaa maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Energia muodoista yleisin Kiinassa on hiili. Hiili on myös ympäristölle haitallisin fossiilinen polttoaine. Kiina on maailman suurin hiilen tuottaja ja kuluttaja. Kiinalainen maalla asuva käyttää 40 % vähemmän kaupallista energiaa kuin kaupunkilainen. Kiinassa on arvioitu että vuoteen 2030 mennessä kaupungeissa asuu jo 65 % kiinalaisesta väestöstä. Tämä on ehdottomasti otettava huomioon kun mietitään Kiinan ekologisia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Hiilen käyttäminen ja lisääntyvä kaupungistuminen huonontaa entisestään huonoa ilmanlaatua ja kaupunkien yllä olevaa teollisuussavusumua. Kiinassa on maailman kahdestakymmenestä saastuneimmasta kaupungista kuusitoista. Ja tilanteen korjaamiseen ei ole tehty suuria toimenpiteitä.

Liikenne

Kiinan kaupunkien teitä ja joukkoliikennettä ei suunniteltu näin suurelle määrälle autoja ja ihmisiä. Molempia on liikaa. Esimerkiksi Pekingin liikenteeseen tulee pari tuhatta uutta autoa päivittäin. Myös 60 % kiinalaisista suunnittelee auton ostamista seuraavan viiden vuoden kuluessa. Vuoden 2003 lopussa Kiinassa oli 24 miljoonaa henkilöautoa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli 2,5 miljoonaa autoa. Kiinalaisista kaupungeista ainoastaan Shanghaissa on rajoitettu autoilua. Tulevaisuudessa autojen ja autoilun sääntelyllä voitaisiin parantaa ilmanlaatua tai ainakin pitää se samanlaisena kuin se nyt on.

Puhdas vesi

Puhtaan veden saanti ei ole kaikille kiinalaisille itsestään selvää. Tässä palataan taas kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin. Kaupunkilaiset käyttävät kaksi kertaa enemmän kuin maaseudulla asuvat. Kaupungistumista on lisännyt se että Pohjois-Kiinassa oleva maatalous alue kärsii vesipulasta. Kiinan hallitus on ehdottanut pohjoisen vesipulan ratkaisuksi kääntää osan Jangtse-joesta. Tämä olisi kuitenkin hyvin kallis ja ongelmallinen projekti, eikä se ole saanut suurta kannatusta. Kaupunkilaisten lisäksi myös teollisuus käyttää vettä huolimattomasti. Kiinan teollisuus käyttää 3-10 kertaa runsaammin vettä kuin teollisuusmaiden teollisuus.

Suomalaisyritykset Kiinassa

Suomalaisten ja muidenkin ulkomaalaisten yritysten tulisi ottaa nämä talouskasvun tiellä olevat haasteet vastaan ja mielellään niin etteivät ulkomaalaiset yritykset ainakaan huonontaisi Kiinan tilannetta. Yritykset voisivat tuoda mukanaan tietotaitoa, jota he ovat itse tottuneet yrityksessään ja maassaan käyttämään. Esimerkiksi Ahlstrom Oyj perustaa tehtaan Koillis-Kiinaan. Tehdas tuottaa lasikuitukangasta tuulivoima teollisuudelle. Tuulivoima on varmasti yksi monista tulevaisuuden energialähteistä Kiinassa kun hiilivoima alkaa ehtyä ja sen käyttöä on myös pakko vähentää ilmansaasteiden takia.

Suomalaisilla yrityksillä on tietoa, taitoa ja ymmärrystä toimia kestävän kehityksen mukaan huonontamatta silti yrityksen tehokkuutta. Suomessa vedenkulutukseen on esimerkiksi panostettu paljon, vaikka täällä ei ole vesipulaa lähitulevaisuudessakaan. Vettä säästävät laitteet, suihkut, WC:t yms. voivat tarjota kiinalaisille yhden mahdollisuuden veden kulutuksen pienentämiseen.

Yksi nopean kaupungistumisen ongelma on kasvavat jätemäärät. Tähän yhtenä ratkaisuna voisi olla toimiva kierrätys ja jätteiden lajittelu. Mielestäni suomalaisilla yrityksillä on useita osa-alueita, joissa he voisivat tuoda omaa osaamistaan esille myös muille maille kuin Kiinalle. Tämä vaatii selkeää ja pitkäjänteistä yhteistyötä Kiinan viranomaisten ja yritysten kanssa.

Ahlstrom Oyj esimerkiksi valmistaa uusiutuvista luonnonvaroista tuotteita joilla on tarkoitus ja energiatehokas valmistusprosessi. Tuotteisiin käytetyistä kuiduista 82 prosenttia on uusiutuvista raaka-aineista. Tuotteita käytetään mm. tuulivoimaloiden komposiitteihin ja kulkuneuvojen moottorien suodattimiin, jotka molemmat edesauttavat ilmalaadun paranemista. Yrityksellä on myös ollut muutaman vuoden käynnissä projekti, jonka tarkoitus on vähentää energian kulutusta ja jätteen muodostumista. Projekti on käynnissä kaikissa yrityksen tehtaissa ja sen avulla on saatu loistavia tuloksia aikaan jo lyhyessä ajassa. Tämä projekti käynnistyy myös luonnollisesti Ahlstromin Kiinan tehtaalla.
En näe kauheasti esteitä suomalaisille yrityksille Kiinassa. Kunhan ymmärtää kiinalaisen kulttuurin ja maan ekologiset haasteet ja kunnioittaa niitä molempia.

source: Ulla Kosonen